villemsimola Liberaaleja näkemyksiä yhteiskunnasta, yrittämisestä ja urheilusta.

Falunin kisojen suomalaismenestyjä oli juomatölkki

  • Tölkki ja paperipussi.
    Tölkki ja paperipussi.

Falunin hiihdon MM-kisat on nyt sitten käyty. Vajaa pari viikkoa kisalähetyksiä ja uutisointia.  Norskit nappasivat enemmän mitaleita kuin muut maat yhteensä. Suomalaisten menestys ei puolestaan päätä huimannut. Varmasti monien mielessä yksi pronssimitali (vilpittömät onnittelut naisten viestijoukkueelle!) oli pettymys mutta ainakin itse näkisin, että kisat menivät täysin odotusarvojen mukaisesti. Kun joukkueessa ei ole yhtään maailmancupissa top-15 listattua urheilijaa maailmassa niin aika vaikea sieltä on niitä mitaleitakaan rohmuta. Itse veikkasin julkisesti ennen kisoja, että Suomen mitalisaldo tulee olemaan nolla, joten siinä nähden koen että kisat menivät hyvin. Itseasiassa väittäisin, että kisat menivät Suomelta jopa yläkanttiin, sillä olihan meillä mitalin lisäksi peräti kolme nelossijaa, joista erityisesti yhdistetyn parisprintti oli erittäin iso positiivinen yllätys.

 

Mutta unohdetaan hetkeksi ainainen jauhaminen mitaleista tai niiden puuttumisesta, sillä kisoissa oli lopulta yksi suomalaismenestyjä yli muiden. Nimittäin juomatölkki. Kyllä, luit oikein. Iivo Niskanen on itsepäisesti saapunut jokaiseen haastattelun multikansallisen Red Bull-yhtiön energiajuomatölkki kädessä. Jopa kansallinen Yleisradio päätti ponnekkaasti puuttua tähän asiaan editoimalla juomatölkin pois Niskasen nauhoitetusta haastattelusta, koska ”YLE is suostu toimimaan markkinointiviestinnän välineenä”. Yeah, right!

 

Kisojen loppuvaiheessa tölkkiä puki jenkkileffoistakin tuttu paperipussi mutta tölkki kulki silti mukana. Koko tölkkiepisodi oli kisojen kovin skandaali, ainakin Hiihtoliiton ja sen toimitusjohtajan Mika Kulmalan mielestä. Toiminta kuulemma rikkoo liiton ja urheilijan välistä sopimusta ja on siksi äärimmäisen tuomittavaa. Lisäksi se "vaarantaa urheilijoiden tasapuolisen aseman maajoukkueurheilussa”. Mistä lähtien huippu-urheilussa on ruvettu kilpailemaan tasapuolisuudella?  

 

Mistä tässä jupakassa on sitten oikeasti kyse? Mediasta saatujen tietojen mukaan Red Bull oli viime kesänä lähestynyt Niskasta ja ilmaissut kiinnostuksensa sponsoroida urheilijaa. Tämän jälkeen Red Bull oli kilauttanut Hiihtoliittoon ja ilmoittanut, että aloittaa yhteistyön Niskasen kanssa. Tässä vaiheessa kuitenkin Liiton herrat löivät nyrkin pöytään. Onhan täysin sopimatonta, että urheilija sopisi jotain omin päin ilman liiton virallisia kanavia varsinkin kun liitolla on jo yhteistyösopimus Maxim-nimisen palautusjuomamerkin ja bensayhtiö ST1:den kanssa (tietääkseni palautusjuoma tai bensayhtiö eivät kilpaile keskenään energiajuoman kanssa). Lupa Red Bullin tarjoukseen olisi herunut vain jos yritys olisi lähtenyt tukemaan kaikkia muitakin suomalaishiihtäjiä, tasapuolisuuden nimissä. Red Bullia luonnollisesti kiinnosti vain Olympia-voittaja eikä siksi suostunut liiton vastaehdotukseen. 

 

Virallista yhteistyötä ei siis syntynyt mutta nykyajan hengen mukaisesti Red Bull ja Niskanen sopivat, että mainostus toteutetaan tuotesijoittelulla, sosiaalisen median näkyvyydellä ja muilla vastaavilla keinoilla kun ei kerran liiton verkkareihin ei logoa saatu mahtumaan. Virallisissa lausunnoissa Niskanen on tosin toistuvasti kieltänyt solmineensa mitään virallista sopimusta energiajuomabrändin kanssa mikä on varmasti järkevää hänen kannaltaan välttääkseen liiton asettamat mahdolliset sanktiot. 

 

Jos mennään itse asiaan niin Niskasen Red Bull sopimus on todennäköisesti erittäin merkittävä tuki urheiijalle suhteessa liiton tarjoamiin "almuihin". Uskon, että jo pelkästään näkyvyydestä Red Bull tarjoaa Niskaselle viisinumeroisen summan, johon luonnollisesti maksetaan päälle vielä palkintobonukset. Kun puhutaan hiihtourheilusta niin pelkästään tämän tasoisella sponsorisopimuksella pystyy todennäköisesti kustantamaan puolet koko kauden kulubudjetista ja sitä kautta harjoittamaan ammattiaan sillä vakavuudella mikä asiaan kuuluu. Eikö olisi siis järkevää antaa Red Bullin tuoda näitä massiivisen markkinointikoneistonsa vapauttamia sponsorieurojaan myös suomalaiseen huippu-urheiluun?

 

Isossa kuvassa suomalaisen urheilun taloudelliset resurssit ovat todella surkeat. Sportinsight -nimisen yrityksen vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset käyttävät yli kolmanneksen vähemmän rahaa sponsorointiin pohjoismaisiin naapureihinsa verrattuna. Vertailukohtana sponsoroinnin investoinnit vuonna 2012 olivat Ruotsissa 1140 miljoonaa euroa, Norjassa 520 miljoonaa ja Suomessa vaivaiset 166 miljoonaa euroa. Asukaslukuun suhteutettuna tämä tarkoitti, että Suomessa sponsoroidaan 31 euroa per asukas kun vastaavat luku Ruotsissa oli 120 euroa ja Norjassa 104 euroa per asukas. Nyt jos käännetään katseet Falunin MM-kisojen mitataulukkoon, niin Norjan kohdalla komeilee luku 22 (joista 11 kultaista!), Ruotsilla 9 mitalia ja Suomella se mainitsemani yksi pronssi. Sattumaa?

 

Sanotaan mitä sanotaan mutta kuten edellinen esimerkki todistaa on nykyinen huippu-urheilu mitä enenemässä määrin kaupallinen tuote. Olisi jo korkea aika tunnustaa, että aika, jolloin Paavo Nurmi juoksi kultamitaleita amatööristatuksella tai Juha Mieto hiihti kisoja puusuksilla, ovat jo mennyttä vuosisataa. Nykypäivänä huippu-urheilussa tarvitaan merkittäviä taloudelisia resursseja, josta vastineeksi myös urheilijoiden pitää pystyä tarjoamaan sponsoreille lisäarvoa markkinoinnissa ja brändin rakentamisen muodossa. 

 

Onko Suomessa sitten varaa estää Red Bullin kaltaisten jättiyritysten tarjoamat sponsorieurot? Väitän, että ei ole. Jos Red Bullin tasoinen ja kokoinen kansainvälinen yritys haluaa sponsoroida suomalaista urheilijaa niin tarjous pitäisi ottaa vastaan joka tasolla hymyssä suin. Esteeksi ei tällöin voi muodostua ”liiton yhteiset säännöt” tai ”tasapuolinen kohtelu”. Huippu-urheilu kun ei ole mikään tasapuolisuuskilpailu. 

 

Tölkki-gate kai viime kädessä kulminoituu kysymykseen: Onko järjestelmä olemassa urheilijaa varten vai urheilija järjestelmää varten? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jani Virtanen

Hiihdon MM-kisat osoittivat ainoastaan sen, että hikilautahiihto ei kiinnosta nykyisin enää ketään muuta kuin jotakin öljyturskia. Suomi sentään sai joukkueensa sekä lento- että koripallon MM-kisoihin ja molemmat ovat heti jalkapallon jälkeen todellisia superlajeja. Eipä näissä kisoissa paljon norskeja näkynyt. Hiihtoniiloilkoon ihan rauhassa astmoineen. Ainoa kiinnostava hiihtolaji on ampumahiihto, joka keski-euroopassa on alppilajien kanssa suosituin ja katsotuin lumiurheilulaji.

Käyttäjän villemsimola kuva
Ville Simola

Jani,

Annat ymmärtää, että Suomi ei ole menestynyt kisoissa suunnitellusti sen takia koska Falunissa käydyt kisat eivät enää kiinnostaa ketään. En ottaisi ihan noin ylimielistä asennetta. Väittäisin kyllä, että lajeilla on Suomessa vielä aika iso tilaus niin harrastajien, huipulle pyrkijöiden kuin lajeja telkkarista seuraavien kansalaisten parissa. Siitä omaa kieltään kertoi mm. sunnuntain miesten 50km hiihtoa seuranneet reilut 1,2M silmäparia. Väittäisin myös, että menneinä vuosina Suomen menestyslaji mäkihyppy omaa aika kovat perinteet ja kannattajapohjan esim. Keski-Euroopassa, joten ei missään nimessä voida puhua vain öljynorskien marginaali lajista. Halua pärjätä huipulla on Suomessa edelleen mutta asiantuntemus ja taloudelliset resurssit eivät ole enää sen edellyttämällä tasolla.

Koriksessa ja Lentiksessa on tehty ihan huikeata duunia viime vuosina resursseihin nähden, josta palkintona nuo mainitsemasi MM-kisapaikat. Omasta mielestäni suurin syy menestykseen on ollut asiantunteva valmennustyö, jota on tehty molemmissa lajeissa pitkäjänteisesti. Tosin myös rahapuolella ollaan pystytty operoimaan yksilöurheiluun verrattuna muhkeammalla lompakolla, josta esimerkkinä korismaajoukkueen käyttämä vajaa miljoona euroa kisapassin lunastamiseen. Hieno juttu, että tähän saatiin kerättyä yksityistä rahaa. Pitää vain toivoa, että käytetty raha ei ollut ns. one-time-shot vaan yritykset saadaan myös jatkossa mukaan isoilla poteilla, jotta pystytään jatkossakin kilpailemaan muita maailman huippumaita vastaan myös kentän ulkopuolisessa toiminnassa.

Toimituksen poiminnat